Tekstin koko: A+ A-

Kirkko Lestijärvi

Nykyisen kirkon suunnittelu

Syksyllä 1803 toimitetussa tarkastuksessa vanha kirkko todettiin liian pieneksi ja puutteelliseksi. Seurakunta osoitti yksimielisesti uudelle kirkolle paikan Lapinmäeltä kuivalta hiekkaharjulta tien varresta. Esitetyn kivi- tai tiilikirkon sijaan seurakuntalaiset toivoivat saavansa rakentaa puisen ristikirkon hirsistä noin 500 hengelle. Kirkon länsipäähän toivottiin rakennettavaksi kellotorni. Siinä tarkoituksessa oli jo annettu Heikki Kuorikoskelle tehtäväksi kirkon piirustukset. Alustavat kirkon piirustukset laati nopeasti1804 kuuluisa Kaustisilta kotoisin oleva kirkonrakentaja Henrik eli Heikki Matinpoika Nikula eli Kuorikoski (1772-1846).

Kuorikosken piirustuksia ei hyväksytty Tukholmassa Kuninkaallisessa Yli-intendentin konttorissa, vaan siellä teetettiin G. af Sillenillä uusi suunnitelma. Siinä kellotorni oli sijoitettu keskelle kirkkoa. Näitäkään piirustuksia ei sellaisenaan hyväksytty vaan laadittiin ilmeisesti vielä uusi kolmas suunnitelma, jonka mukaan kirkko rakennettiin. Piirustukset on allekirjoittanut A.N. Edelcrantz ja ne on hyväksytty 11.2.1806.

Rakennuskustannukset pelottivat lestijärveläisiä. Rakentaminen siirtyikin varojen puutteessa 20 vuotta. Ulkopuolinen Lohtajan seurakunnan kinkerikolehdeista saatu rahallinen apu jäi vähäiseksi. Rovastintarkastuksessa 1813 todettiinkin, että Lestijärven kirkon rakentamista estää köyhyys. Myös sota 1808-1809 vaikutti asiaan. Kun kirkko lopulta valmistui Heikki Kuorikosken toimiessa rakennusmestarina, oltiin kirkkoon yleensä tyytyväisiä. Kuorikoski oli onnistunut tehtävässään, vaikka johtikin rakentamista toisen laatimien suunnitelmien mukaan.

Nykyisen kirkon vaiheita vuodesta 1827

Vuonna 2001 on suoritettu kirkon ulkopuolinen maalaus, korjattu ikkunoita ja paanukattoa sekä suoritettu katon tervaus. Urakasta vastasi maalausliike Porkamaa & Kallio Himangalta. Samalla on varastokäytössä olleesta entisestä ruumishuoneesta saneerattu wc- ja huoltotila, jonka teki JS Palvelu Lestijärveltä. Samalla parannettiin hautausmaan valaistusta ja kirkon turvallisuutta. Sähköurakoitsijana toimi MP Sähkö Kinnulasta ja putkiurakoitsijana Juha Muli Lestijärveltä.

Lestijärven kirkon vihki 23.9.1827 Lohtajan kirkkoherra Carl Gustav Elfving. Kun Lohtajalla oli tiedusteltu juhlakuulumisia oli rovasti vastannut: "Akat itkivät, mutta miehet olivat hevosia vaihtamassa.Lapinmäelle vanhan hiekkaharjua noudattelevan tien varteen kohonnut uusi kirkko on mitoiltaan 21.20 m x 23,45 m sekä 8,6 m korkea hirsinen ristikirkko. Alkuperäisessä asussaan ei kirkko ole tänään enää sen enempää sitä ulkoa kuin sisältä tarkasteltaessa. Lestijärven kirkon suunnittelulle, rakentamiselle ja korjaamistoiminnalle leimaa-antavana ovat olleet lukuisat toistaan seuranneet kirkon ilmettä muuttaneet muutokset.

Vuoden 1900 kirkonkokouksessa kannuslaista rakennusmestari J.Jäväjää pyydettiin laatimaan kirkon korjaussuunnitelma. Työt toteutettiin 1901 Jäväjän johdolla. Kellotorni siirrettiin kirkon länsipäähän Kuorikosken alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti, välikattoa kohotettiin ja muotoiltiin uudelleen, ikkunat korotettiin ja tehtiin suippokärkisiksi, eteläristiin tehtiin ovi ja vesikatosta tehtiin jyrkempi kirkon harjaa kohottamalla. Tehtyjen korjaustöiden seurauksena kirkko ei ole enää tyyliltään puhdas.

Vuonna 1952 arkkitehti Niilo Mattilan laatiman korjaussuunnitelman mukaisesti rakennettiin urkulehteri, tuulikaappi eteläiseen ristiin ja koko kirkko vuorattiin sisältä. Penkit uusitiin hyödyntäen vanhojen penkkien päätyfasadit. Ikkunat varistettiin ns. tuplilla, asennettiin kamiinalämmitys sekä suoritettiin sisämaalaus. Tässä remontissa piilukirveellä mestarillisesti veistetyt honkahirret jäivät vuorauksen alle. Syynä vuoraukseen on ilmeisesti ollut eteläsiivessä ollut ylimpiä hirsiä tummentanut vesivahinko.

Kirkon lämmitysjärjestelmä uudistettiin 1971 öljylämmitteiseksi kuumailmalämmitysjärjestelmäksi.

1980-luvulla on kirkkoon laitettu räystäskourut ja syöksytorvet. Lisäksi tuolla vuosikymmenellä tervattiin paanukatto ja suoritettiin kirkon ulkomaalaus.

1990-luvulla kirkko on liitetty Lestijärven Hakeosuuskunnan kaukolämpöverkkoon. Yläpohja on lisäeristetty selluvillalla ja alapohjan tuuletusta parannettu samalla kun alapohja on siivottu ja kunnostettu sekä kirkon kivijalan ympäristö salaojitettu homevaurioiden estämiseksi. Eteläsiiven ovelle on rakennettu pyörätuoliluiska ja kirkon pääoven eteen on paikallinen mestariseppä Uuno Vedenpää takonut kolmiosaisen rautaportin. Kirkkopihan vanhat osin jo lahovikaiset ja halkeilleet koivut on jouduttu kaatamaan. Samalla poistettiin myös hautausmaalta yli-ikäistä puustoa. Kirkon kivijalan vierusta on sala-ojitettu ja kirkkopihan nurmikot kunnostettu. 1997 tehtiin kirkkopihaan vihersuunnitelma ja istutettiin sen mukaisesti puita ja pensaita.

Lestijärven kirkkoon mahtuu noin 400 henkeä. Keskimääräinen sunnuntain jumalanpalveluksiin osallistuneiden määrä on vaihdellut 1990-luvulla eri vuosina 47 ja 59 välillä.

Hautausmaa eli kirkkomaa

Kirkon vihkimisen yhteydessä vihittiin käyttöön myös kirkon vieressä oleva hautausmaa, jota on laajennettu kahteenkin kertaan. Ensimmäisinä Lapinmäen hautausmaahan haudattiin kaksoset Riitta Kaisa Matintytär ja Antti Matinpoika Kiiskilä, jotka kuolivat n. 9 kuukauden ikäisinä.

Siunauksen toimittanut pastori Perander on kirjoittanut kuolleiden kirjaan:

"Nämä hennot kaksoset olivat ensimmäiset, joille Lestijärven uusi kirkkomaa avasi äidillisen sylinsä lepoa varten. Katoavaisuuden tuomion julisti heidän tomullensa pitäjänapulainen Johan Perander."

Kirkon irtaimisto on kertynyt vuosien varrella sekä yksityisten lahjoitusten että seurakunnan hankintojen kautta.

Osoite: Lestintie 16, 69440 Lestijärvi