Tekstin koko: A+ A-

Päätöksiä 2019-2020

Kokous 8.2.2019

4 § § Kirkkovaltuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaali vuosille 2019-2020

Seurakuntavaalit käytiin 18.11.2018 ja uuden kirkkovaltuuston toimikausi on 2019-2022. Toimikautensa aloittavan kirkkovaltuuston ensimmäisen kokouksen avaa iältään vanhin paikalla oleva kirkkovaltuuston jäsen. Hän johtaa puhetta, kunnes puheenjohtaja on valittu. KJ 8:2 Kirkkovaltuuston puheenjohtajan toimikausi: Kirkkovaltuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikautensa ensimmäisen ja kolmannen vuoden ensimmäisessä kokouksessa.

Esitys khra: Kirkkoneuvosto esittää, että kirkkovaltuusto valitsee itselleen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vuosille 2019 – 2020.

Kn:n päätös 11.12.2018: Hyväksyttiin esityksen mukaisesti.

Päätös: Puheenjohtaja avasi keskustelun, jonka aluksi Marketta Similä ehdotti suhteellisen vaalitavan käyttämistä puheenjohtajien vaalissa. Similän ehdotusta kannattivat Aulis Isokangas, Eero Polso, Jouko Koskela, Ulla-Riitta Harju ja Pirkko Kirsilä. Virpi Ali-Haapala ilmoitti, että puheenjohtajavaalissa käytetään enemmistövaalia, kun taas kirkkoneuvoston jäsenten vaalissa on mahdollista käyttää suhteellista vaalitapaa.

Marketta Similä vetosi sen puolesta, että halutaan käyttää vaaleissa yhdistettyjä voimia. Kirkkoherra Jorma Harju totesi, että kuntapuolella valitaan aina suhteellisella vaalilla.

Käydyssä keskustelussa Erkki Kujala esitti käytettäväksi enemmistövaalia. Kujalan mukaan kyseessä on kaksi eri tehtävää – on valittava erikseen ja yksi henkilö.

Virpi Ali-Haapala muistutti käydyistä neuvotteluista. Kirkkolaki ei tunne teknistä vaaliliittoa eikä sitä voi käyttää.

Marketta Similä ilmoitti, että äänestään vaalitavasta. Virpi Ali-Haapala esitti Erkki Kujalan ja Heli-Seija Salon kannattamana enemmistövaalia.

Heli-Seija Salo ilmoitti kantanaan, että vaaleja ei voi yhdistää.

Elvi Virkkala toivoi meneteltävän, kuten laki sanoo.

Aulis Isokangas ehdotti 10 minuutin neuvottelutaukoa, jota Erkki Kujala kannatti. Kokous keskeytettiin klo 19.25 neuvottelutauon ajaksi. Neuvottelutauon jälkeen klo 19.35 kuunneltiin puhelimitse yhteys Lapuan hiippakunnan eläkkeellä olevan lainoppineen asessori Jussi Liljan kanta kirkkovaltuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaaliin. Hänen kantanaan oli, että eri vaaleja ei voi yhdistää ja kumpikin vaali on enemmistövaali.

Tämän jälkeen Eero Polso pyysi uudestaan neuvottelutaukoa viiden minuutin ajaksi. Kokous keskeytettiin klo 19.40 ja se jatkui klo 19.45. Neuvottelutauon jälkeen Marketta Similä veti esityksensä pois ja totesi, että valinta tehdään enemmistövaalin mukaan. Kokouksen puheenjohtaja totesi myös, että mennään enemmistövaalin mukaan.

Katja Rimpioja esitti kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi Virpi Ali-Haapalaa Heli-Seija Salon kannattamana. Muita esityksiä ei tullut. Keijo Raitanen esitti kirkkovaltuuston varapuheenjohtajaksi Aili Myllykoskea Virpi Ali-Haapalan kannattamana. Muita esityksiä ei tullut.

Käydyn vilkkaan keskustelun jälkeen kirkkovaltuusto valitsi Virpi Ali-Haapalan kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi ja Aili Myllykosken kirkkovaltuuston varapuheenjohtajaksi vuosille 2019-2020.

5 § Kirkkovaltuuston sihteerin valinta vuosiksi 2019-2020

Esitys khra: Kirkkoneuvosto esittää, että kirkkovaltuusto valitsee itselleen sihteerin vuosille 2019 – 2020.

Kn:n päätös 11.12.2018: Hyväksyttiin esityksen mukaisesti.

Päätös: Kirkkovaltuuston sihteeriksi valittiin talouspäällikkö Irmeli Kivelä vuo- sille 2019-2020.

6 § Kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vara-

jäsenen sekä kirkkoneuvoston jäsenten ja varajäsenten vaalit vuo-

sille 2019-2020

KL 10 luku 2 &: Kirkkoneuvoston puheenjohtajana on kirkkoherra ja muina jäseninä varapuheenjohtaja sekä, sen mukaan kuin ohjesäännössä määrätään, vähintään 5 ja enintään 11 muuta seurakuntavaaleissa vaalikelpoista henkilöä. Valituilla jäsenillä on henkilökohtaiset varajäsenet. Varapuheenjohtajan ja muiden jäsenten vaali toimitetaan kirkkovaltuuston toimikauden ensimmäisen ja kolmannen vuoden tammikuussa. Toholammin seurakunnan kirkkovaltuuston 13.11.2017 hyväksymä ja Oulun hiippakunnan tuomiokapitulin 18.1.2018 vahvistama kirkkoneuvoston ohjesääntö, 1 luku.

Kirkkoneuvoston kokoonpano

1 §

Kirkkoneuvostoon kuuluvat virkansa puolesta kirkkoherra puheenjohtajana sekä valittuina jäseninä varapuheenjohtaja ja [ 5 ] muuta jäsentä. Valitulla jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.

(KL 10:2, 1; KJ 9:1,3)

2 §

Kirkkoneuvoston vaali toimitetaan siten, että ensin valitaan varapuheenjohtaja ja sitten muut jäsenet vaalikelpoisista seurakuntalaisista.

(KL 7:3 ja 4,3 sekä 10:2,2)

3 §

Kun 2 §:ssä mainitut vaalit on toimitettu, valitaan eri vaalilla jäsenille varajäsenet.

 

Esitys khra: Kirkkoneuvosto esittää, että kirkkovaltuusto valitsee vuosiksi 2019 - 2020 varapuheenjohtajan ja viisi muuta jäsentä ja heille varajäsenet ja suorittaa valinnan siten, että kokoonpanossa otetaan huomioon sukupuolikiintiö, vähintään 40 % jäsenistä tulee olla molempia sukupuolia.

 

Kn:n päätös 11.12.2018: Hyväksyttiin esityksen mukaisesti.

Päätös: Käydyn keskustelun aluksi Heli-Seija Salo esitti Elvi Virkkalaa kirkkoneuvoston varapuheenjohtajaksi ja Minna Lankista hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen Terhi Elamaan kannattamana. Muita esityksiä ei tullut.

Puheenjohtaja totesi, että kirkkoneuvoston varapuheenjohtajaksi on valittu Elvi Virkkala ja hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen Minna Lankinen.

Tämän jälkeen Pirkko Kirsilä esitti kirkkoneuvoston jäseneksi Jouko Koskelaa ja Annikki Salo esitti Katja Rimpiojaa, Keijo Raitasta ja Martti Korhosta. Ulla-Riitta Harju esitti kirkkoneuvoston jäseneksi Marketta Similää ja Katja Rimpioja esitti kirkkoneuvoston jäseniksi Heli-Seija Saloa ja Erkki Kujalaa. Marketta Similän käytti puheenvuoron, jossa hän vetosi pienemmän ryhmien edustajille annettavaksi edes kaksi kirkkoneuvostopaikkaa. Häntä kannatti Elvi Virkkala. Tämän jälkeen Katja Rimpioja veti esityksensä pois.

Puheenjohtaja totesi päätöksen olevan yksimielinen.

Ennen varajäsenten valintaakirkkovaltuuston puheenjohtaja tiedusteli Sinun Seurakuntasi ryhmältä haluavatko he neuvottelutauon, johon vastattiin kielteisesti.

Marketta Similä esitti omaksi varajäsenekseen Ulla-Riita Harjua.

Erkki Kujala esitti Katja Rimpiojan varajäseneksi Airi Kentalaa ja Keijo Raitasen varajäseneksi Jukka Hannulaa. Elvi Virkkala esitti Matti Korhosen varajäseneksi Erkki Kujalaa. Jouko Koskela esitti varajäsenekseen Aulis Isokangasta. Muita esityksiä ei tullut.

Puheenjohtaja totesi, että kirkkoneuvostoon on valittu seuraavat jäsenet ja varajäsenet vuosille 2019-2020:

Katja Rimpioja (Airi Kentala)

Marketta Similä (Ulla-Riitta Harju)

Keijo Raitanen (Jukka Hannula)

Matti Korhonen (Erkki Kujala)

Jouko Koskela (Aulis Isokangas).

 

7 § Esitys seurakunnan tilintarkastajien valinnasta vuosille 2019-202

Kirkkovaltuusto tai yhteinen kirkkovaltuusto valitsee toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten joko vähintään yhden varsinaisen tilintarkastajan ja yhden varatilintarkastajan tai näiden sijasta tilintarkastusyhteisön. Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan tulee olla Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan hyväksymä KHT -tilintarkastaja, kauppakamarin tilintarkastusvaliokunnan hyväksymä HTM -tilintarkastaja tai julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunnan hyväksymä JHTT –tilintarkastaja. Tilintarkastusyhteisön tulee olla KHT-, HTM- tai JHTT –yhteisö. Tilintarkastusyhteisön on määrättävä päävastuulliseksi tilintarkastajaksi KHT-, HTM- tai JHTT –tilintarkastaja (KJ 15 luku 10 §).

Esitys, tp: Esitetään, että seurakunnan tilintarkastusyhteisöksi valitaan BDO Audiator Oy, JHTT- yhteisö, hyvän yhteistyön, kokemuksen ja koulutuksen vuoksi. Vähäisen hankintamäärän vuoksi valinta voidaan tehdä suorana ilman kilpailuttamista.

Kn:n päätös 11.12.2018: Kirkkoneuvoston esityksen mukaisesti esitetään kirkkovaltuustolle, että seurakunnan tilintarkastusyhteisöksi valitaan BDO Audiator Oy, JHTT-yhteisö, hyvän yhteistyön, kokemuksen ja koulutuksen vuoksi.

Päätös: Kirkkovaltuusto valitsi yksimielisesti seurakunnan tilintarkastusyhteisöksi vuosille 2019-2022 BDO Audiator Oy:n (JHTT-yhteisö) em. perustein.

 

Kokous 2.5.2019

15 § Esitys kirkkovaltuustolle: toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2018, liitteet nro 1-2

Seurakunnan kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä noudatetaan kirkkolakia ja -järjestystä, taloussääntöä sekä soveltuvin osin kirjanpitolakia. Tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelma, tase, rahoituslaskelma ja niiden liitetiedot sekä toimintakertomus, joka sisältää mm. toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen arvioinnin ja talousarvion toteutumisvertailun.

Vuonna 2018 seurakunnan tilinpäätös oli ylijäämäinen vuosikatteen osalta + 96 707 e ja poistojen lisäyksen jälkeen + 49 333,45 e.

Toimintatuottoja oli 170 243 e (ed. vuonna 161 327) ja toimintakuluja 863 569 e (ed. vuonna 981 898).

Henkilöstökulujen osuus toimintakuluista oli 42 % (ed. vuonna 58 %).

Verotuloja kertyi 843 399 e (ed. vuonna 854.888) e, joista valtionrahoituksena oli 78 607 e (ed. vuonna 80 123 e). Toteutuma 99,5 %. Vuoden 2018 talousarviossa oli verotulojen kertymäarvio kokonaisuudessaan 799 000 e. Toteutuma oli 96,6 % budjettiarviosta.

Seurakunnan keskusrahastomaksut olivat 67 788 e, joka ylitti budjettiarvion 30 788 e. Toiminta-avustuksina saatiin 9 918 e. Rahoitustuotot ja –kulut olivat 15 2002 e. Metsätalouden tuotto oli 95 421 e. Maalämmön lisärakentamista varten otettiin lainaa 40 000 e, mutta laina maksettiin takaisin vuoden 2018 lopulla. Kirkkohallitus maksoi edellisen maalämpöprojektin viimeisen erän 10 500 e helmikuussa 2018. Poistoja arvioitiin budjettiin 45 211 e, mutta toteutuma oli 47 373 e. Poistot lisääntyvät tulevaisuudessa, koska koko maalämmön toteutunut nettokustannuserä tulee vuosittain poistettavaksi. Hautainhoitorahaston loppusumma oli 60 339,68 euroa. Hoidettavia hautoja oli 198 kpl, joista osa pitkäaikaisilla haudanhoitosopimuksilla. Seurakunta ei solmi enää uusia, pitkäaikaisia haudanhoitosopimuksia, vaan vain kesän kattavia hoitosopimuksia. Seurakunnan jäsenmäärän kehitys vaikuttaa kirkollisverokertymään. Jäsenmäärä oli 31.12.2018 läsnä olevan väestön osalta 3 435 jäsentä (ed. vuonna 3551). Ennusteiden mukaan jäsenmäärä laskee myös tulevina vuosina. Yksityiskohtaiset tilinpäätöstiedot ilmenevät tasekirjasta. Liite nro 1.

Esitys: Kirkkoneuvosto

  1. päättää hyväksyä ja allekirjoittaa vuoden 2018 tilinpäätöksen ja antaa sen tilintarkastajille tarkastettavaksi,

  2. ehdottaa, että kirkkovaltuusto vahvistaa tilinpäätöksen ja sen, että tilikauden ylijäämä 49 333,45 euroa kirjataan yli- ja alijäämätilille taseen omaan pääomaan,

  3. ehdottaa, että kirkkovaltuusto päättää vastuuvapaudesta,

  4. oikeuttaa taloustoimiston tekemään toimintakertomukseen ja tilinpäätökseen tarvittaessa pieniä korjauksia ja tarkistuksia.    Päätös, kn 1.4.2019: Kirkkoneuvosto hyväksyi ja allekirjoitti vuoden 2018 tilinpäätöksen ja antaa sen edelleen tilintarkastajille tarkastettavaksi. Lisäksi kirkkoneuvosto hyväksyi kohdat 2-4 esityksen mukaisesti. Tilintarkastus suoritettiin 15.4.2019 ja siitä on annettu tilintarkastuskertomus, liite nro 2.

Esitys: Kirkkoneuvosto käsittelee tilintarkastuskertomuksen ja esittää kirkkovaltuustolle seuraavat asiat:

  1. hyväksyy toimintakertomuksen (tasekirja) ja tilinpäätöksen vuodelta 2018

  2. vahvistaa tilinpäätöksen ja sen, että tilikauden ylijäämä 49 333,45 euroa kirjataan yli- ja alijäämätilille taseen omaan pääomaan,

  3. päättää tili- ja vastuuvapaudesta.

  4. Päätös, kn 23.4.2019: Kirkkoneuvosto käsitteli tilintarkastuskertomuksen ja esittää sen sekä kohdat 1-3 edelleen kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi ja päätettäväksi. Päätös: Kirkkovaltuusto hyväksyi toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2018. Samalla vahvistettiin tilinpäätös ja päätettiin siirtää tilikauden ylijäämä 49 333,45 euroa yli- ja alijäämätilille taseen omaan pääomaan. Kirkkovaltuusto myönsi tili- ja vastuuvapauden tilivelvollisille vuodelta 2018

 

Kokous 28.5.2019

23 § Strategia ja painopistealueet vuosille 2019-2020

Kirkkovaltuuston 2.5.2019 pidetyn iltakoulun aiheena oli strategiset painopistealueet vuosille 2019-2020. Kirkkovaltuutetut ohjeistivat kirkkoneuvostoa valmistelemaan strategiset painopistealueet Toholammin seurakunnalle vuosille 2019-2020. Iltakoulusta laadittiin kirkkovaltuuston puheenjohtajan laatima yhteenveto, joka liitteenä nro 1.

Esitys: Kirkkoneuvosto kokoontuu 23.5. käsittelemään asiaa, joten sen esitys tulee suoraan kirkkovaltuuston kokoukseen.

Pykälän käsittelyn alussa kirkkovaltuuston pj. Virpi Ali-Haapala selvitti kirkkovaltuustolle strategian merkitystä ja sen toimimista työkaluna tulevina vuosina.

Tämän jälkeen luettiin kirkkoneuvoston 23.5. pitämän kokouksen esitys, jossa päätettiin olla perustamatta työryhmää. Olemassa olevan strategian pääasiat kirjataan liitteen mukaisesti ja siihen lisätään kirkkovaltuuston iltakoulun evästys.

Kirkkoneuvosto esitti yksimielisesti kirkkovaltuustolle kirkkoneuvoston kokouksessa 23.5. käsitellyn Toholammin seurakunnan strategian sekä painopistealueiden hyväksymistä vuosille 2019-2020 liitteen nro 1 a mukaisesti.

Kv:n päätös: Kirkkovaltuusto kävi asiasta hyvän ja vilkkaan keskustelun. Keskustelun tuloksena kirkkovaltuuston pj. Virpi Ali-Haapala teki yhteenvetona päätösesityksen strategian ja painopistealueiden hyväksymisestä vuosille 2019-2020 liitteen nro 1 mukaisesti.

Kirkkovaluusto hyväksyi Toholammin seurakunnan strategian ja painopistealueet vuosille 2019-2020 liitteen nro 1 mukaisesti.

 

24 § Ilmoitusasiat

Kirkkovaltuuston edellisissä kokouksissa 8.2. ja 2.5.2019 tuotiin esille toivomus esitellä kirkkovaltuutetuille seurakunnan metsätaloussuunnitelma ja kiinteistöt.

Metsätaloussuunnitelma

Toholammin seurakunnalle on laadittu uusi metsätaloussuunnitelma vuosille 2018-2027 ja se on hyväksytty kirkkovaltuuston kokouksessa 26.10.2018. Suunnitelman on laatinut MHY Keskipohja.

Metsätaloussuunnitelman esittelee MHY Keskipohjasta Jarmo Juntunen.
 

Päätös: Kirkkovaltuusto merkitsi tietoon saatetuksi seurakunnan uuden metsätaloussuunnitelman vuosille 2018-2027.

 

Seurakunnan kiinteistöt

Talouspäällikkö esittelee seurakunnan kiinteistöjä.

Päätös: Kirkkovaltuusto merkitsi tietoon saatetuksi yhteenvedon seurakunnan kiinteistöistä, niiden korjaustarpeista. Talouspäällikön laatima Power Point –esitys ja raportti liitteenä nro 2.

 

Hautausmaa-asia

Erkki Kujala toi esille tarpeen kivien nostotalkoista Toholammin hautausmaalla. Kaatuneita kiviä on savisen maan johdosta useita kymmeniä.


Kirkkovaltuusto toivoi järjestettävän talkoot, jossa kyläkunnittain nostetaan kaatuneita tai kumollaan olevia hautakiviä.

Kokous 10.10.2019

31 § Tuloveroprosentti vuodelle 2020

Kirkkolain 15 luvun 2 §:n mukaan kirkkovaltuusto tai yhteinen kirkkovaltuusto vahvistaa tuloveroprosentin viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä. Seurakunnan veroprosentti on ollut vuoden 2014 alusta lähtien 1.90. Vuonna 2017 päätettiin tuloveroprosentiksi 2.00 vuoden 2018 osalta. Vuonna 2019 se on edelleen ollut 2.00.

Yleiset talousnäkymät – ennusteita vuodelle 2020

Syksyn 2019 ensimmäisten ennusteiden mukaan kokonaistuotannon kasvuennustetta kuluvalle vuodelle on laskettu ja se on keskimäärin 1,3 %. Vuoden 2020 ennusteiden keskimäärä on laskenut 0,9 prosenttiin.

Vuoden takaisesta tilanteesta ennusteet ovat noin puoli prosenttiyksikköä alemmalla tasolla. Inflaation odotetaan olevan vuonna 2020 noin 1,1 prosenttia. Vuonna 2020 kuluttajahinnat nousisivat vain hieman enemmän – 1,4 prosenttia. Ansioihin odotetaan kasvua. Vuonna 2020 ansiotaso kasvaisi lähes kolme prosenttia ja vuonna 2020 kasvu olisi samalla tasolla. Työttömien määrän odotetaan edelleen laskevan, eli työttömyysaste olisi 6,5 prosenttia vuonna 2020 ja 6,4 prosenttia vuonna 2021.

Valtiovarainministeriön laatiman kesäkuisen ennusteen mukaan julkinen talous vahvistuu ja tasapainottuu vuosikymmenen vaihteessa, mutta sen sektoreista valtionhallinto ja paikallishallinto ovat kuitenkin edelleen alijäämäisiä. Julkinen talous alkaa heikentyä jälleen 2020-luvun alkuvuosina. Julkista taloutta heikentää väestön ikääntymisestä johtuva menojen kasvu.

Seurakunnan talous

Seurakuntien talouskehitys ei noudata suoraan yleistä talouskehitystä, koska seurakuntatalouden selkärankana toimivien kirkollisverokertymien suuruus ei riipu koko väestön ansiotuloista, vaan seurakunnan jäsenten ansiotuloista. Jäsenmäärän pieneneminen estää hyvän yleisen talouskehityksen täyden heijastumisen seurakunnan talouteen. Lisäksi alueelliset ja paikalliset erot talouskasvussa ja työllisyydessä vaikuttavat seurakuntien taloudelliseen asemaan merkittävästi. Yleisesti ottaen voidaan kuitenkin todeta, että talouskasvu ja ansiotulojen nousu ovat hyväksi kirkollisverotulojen laskun kanssa kamppaileville seurakuntatalouksillekin. Toholammin seurakunnan vuoden 2018 tilinpäätös osoittaa vuosikatteeksi 96.707,20 euroa. Poistojen jälkeen tilikauden tulos ja ylijäämä ovat 49. 633,45 euroa.
 

Kirkollisvero ja jäsenmäärän kehitys
 

Seurakunnan kirkollisverotulot vuonna 2018 olivat 764.792 euroa, joten ne kasvoivat 1,01 prosenttia edellisestä vuodesta. Talousarvion
kirkollisverotuloarvio ylittyi 52.000 euroa vuonna 2018. Vuoden 2019 kirkollisverotilitysten kertymistä ja seurantaa vaikeuttavat merkittävästi tulorekisterin ilmoitusongelmat, joita on ollut ohjelmistoissa koko alkuvuoden 2019 ajan. Elokuun tilitysten jälkeen Toholammin seurakunnan verotilityksissä talousarvion toteutuma verotulojen osalta oli 556.016 euroa (arvio 772.000 euroa) ja toteutumaprosentti on 72.
 

Valtionrahoitusta oli vastaavana ajankohtana kertynyt 56.862 euroa (arvio 76.000 euroa). Toteutumaprosentti on 75.

Lisäksi kirkollisverotilityksiä ovat pienentäneet myös ennakonpidätysmenettelyn muutos, jossa siirryttiin vuositulorajaan perustuvaan ennakonpidätystapaan ja sivutuloverokorteista luovuttiin. Alkuvuodesta ennakonpidätyksiä on kertynyt aikaisempaa vähemmän, ja jos verovelvolliset eivät muuta ennakonpidätyksiään, heiltä pidätetään loppuvuodesta lisäprosentin mukaan ja veroja kertyy tilitettäväksi enemmän.

Toholammin seurakunnan väkiluku väheni 116 henkilöllä vuoden 2018 osalta. Seurakunnan jäsenmäärä oli 1.1.2019 yhteensä 3.435 henkilöä.

Elokuun 2019 osalta jäsenmäärä on 3.370 henkilöä. Vähennystä 65 henkilöä. Etenkin syntyvyys on romahtanut ja kuolleisuus noussut.

 

Talousarvion toteutuma

Vuoden 2019 tuloslaskelma osoittaa syyskuun 2019 alussa miinusta 9.631 euroa (edellisvuonna vastaava ajankohta plussaa 77.219 euroa).

Talouden tasapainoon tulee pyrkiä sisäisiä rakenteita muuttamalla ja toimintaa kehittämällä. Veroprosentti tulee kaikin keinoin pitää ennallaan tässä taloudellisessa tilanteessa.

Rakentaminen v. 2020

Toteutetaan Lestijärven kirkon katon tervaus ja maalaus. Haetaan avustusta Kirkkohallitukselta. Kustannusarvio n. 68.000 euroa (tarkempi arvio saadaan myöhemmin lokakuussa 2019).

 

tp: Esitetään kirkkovaltuustolle vuoden 2020 tuloveroprosentiksi 2.00 eli pitämistä ennallaan. Kn:n päätös: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle vuoden 2020 tuloveroprosentiksi 2.00. Kv:n päätös: Käydyn keskustelun jälkeen kirkkovaltuusto päätti yksimielisesti seurakunnan tuloveroprosentiksi 2.00 vuodelle 2020. Liite nro 1 a.

 

33 § Osavuosikatsaus, liite nro 1

Seurakunnan vuosikelloon 2019 on merkitty osavuosiraporttien antaminen kirkkoneuvostolle/kirkkovaltuustolle syyskuun aikana.

Kirkkoneuvostolle tiedotettiin osavuosikatsauksena 24.9.2019 taloudellisesta tilanteesta ja loppuvuoden näkymistä.

Suurta epävarmuutta tuottaa mm. kirkollisverojen kertymä johtuen a) tulorekisteri-ilmoittamisen vaikeuksista b) ennakonpidätysmenettelyn muutoksista. Liitteenä asiasta verohallinnon tiedote 9.9.2019. Tiedotettavaan osavuosikatsaukseen on liitetty myös toiminallisen puolen uusia tilastoja.

Esitys, tp: Kirkkovaltuusto merkitsee asian tietoon saatetuksi.

Päätös: Kirkkovaltuusto merkitsi asian tietoon saatetuksi.

 

34 § Ilmoitusasiat

Kirkkovaltuustolle tiedotetaan seuraavista asioista:

  • seurakunnan on liityttävä vuoden 2022 alusta aluekeskusrekisteriin, kirkkoneuvoton päätös 24.9. neuvottelujen aloittamisesta Kokkolan/Oulun kanssa

  • nuorisotyönohjaaja Jani Heininevalle myönnetty virkavapautta 1.8.-31.12.2019, sijaisena 1.8. alkaen Eevi Kiimamaa

  • kirkkoneuvosto on nimennyt 24.9. henkilöstö- ja kiinteistötyöryhmät

  • Lestijärven vanha pappilasta vuokrattu tiloja Suomenselän kansalaisopistolle 19.9.2019 alkaen

  • hiippakuntavaltuuston ja kirkolliskokousedustajien vaali 11.2.2020

Päätös: Merkittiin tietoon saatetuksi em. asiat.

Lisäksi työjärjestyksen mukaisesti otettiin esille seuraavat asiat keskusteltavaksi/tiedotettavaksi:

  • strategian hyväksymisen jälkeinen tilanne hengellisen työn osalta (Katja Rimpiojan esitys)

  • lapsi- ja nuorisotyön tilanne (Heli-Seija Salon esitys)

  • seurakunnan strategiailta ti 12.11.2019 klo 18 (Heli-Seija Salon esitys)

    Kirkkovaltuusto keskusteli strategian hyväksymisen jälkeisestä tilanteesta hengellisen työn osalta tuoden esille mm. suunnitellun Alfa-kurssin, työryhmien järjestämät tilaisuudet, kuorotoiminnan virkistymisen ja uudet, mahdolliset avaukset toimintaan matalalla kynnyksellä, pitäen kuitenkin kiinni perinteisistä tilaisuuksista. Lisäksi kirkkovaltuusto keskusteli lapsi- ja nuorisotyön tilanteesta. Strategiailta 12.11.2019 merkittiin tietoon saatetuksi. Illan järjestää tavoittavan työn vastuuryhmä

Kokous 9.12.2019

40 § Eronpyyntö luottamustoimesta, liite nro 1

Valmistelija kirkkoherra Jorma Harju

Ville Hirvikoski pyytää Toholammin seurakunnan kirkkovaltuustolta eroa kirkkovaltuuston varavaltuutetun toimesta 7.11.2019 päivätyllä eroanomuksella. Syynä eropyyntöön on muutto paikkakunnalta 1.10.2019 alkaen.

Kirkkolaki 23 luku 4§: "Toimielimen jäsenen menettäessä vaalikelpoisuutensa kesken toimikauden hänet vapautetaan luottamustoimesta".

Esitys khra: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se myöntää Ville Hirvikoskelle eron kirkkovaltuuston henkilökohtaisesta varajäsenyydestä perusteena kirkkolain 23 luku 4 §.

Kn päätös: Kirkkoneuvosto hyväksyi asian esityksen mukaisesti.

Kv päätös: Kirkkovaltuusto myönsi Ville Hirvikoskelle eron kirkkovaltuuston henkilökohtaisesta varajäsenyydestä perusteena kirkkolain 23 luku 4 §. Liite nro 1.

41 § Kirkkoneuvoston ohjesäännön uudistaminen, liite nro 2

Valmistelija kirkkoherra Jorma HarjuToholammin seurakunnan kirkkoneuvoston ohjesääntö on edellisen kerran vahvistettu tuomiokapitulissa 18.1.2018. Kirkolliskokouksen keväällä 2018 hyväksymät uusi kirkkolaki ja kirkkojärjestys tulevat voimaan sen jälkeen, kun eduskunta on hyväksynyt kirkkolain. Kirkkolain ja kirkkojärjestyksen voimaantullessa nyt voimassa olevat kirkkolaki (1054/1993), kirkkojärjestys (1055/1993) ja kirkon vaalijärjestys (1056/1993) kumotaan. Uudistus edellyttää itsenäiseltä seurakunnalta kirkkoneuvoston ohjesäännön päivittämistä. Kirkkohallitus on laatinut mallin päivittämisen tueksi, joka on pohjana kirkkoneuvoston ohjesäännölle. Uuden kirkkolain 3 luvun 7 §:n mukaan kirkkovaltuusto määrää päätösvallan siirrosta ohjesäännössä. Kirkkoneuvoston ohjesääntö on alistettava tuomiokapitulin vahvistettavaksi. Kirkkolakiin ja kirkkojärjestykseen on tehty huomattavan paljon rakennetta ja pykälänumerointia koskevia muutoksia.

Esitys khra: Kirkkoneuvosto esittää liitteenä olevan kirkkoneuvoston ohjesäännön kirkkovaltuustolle hyväksyttäväksi ja edelleen Oulun hiippakunnan tuomiokapitulille vahvistettavaksi.

Kn päätös: Kirkkoneuvosto hyväksyi kirkkoneuvoston uuden ohjesäännön liitteen nro 6 mukaisesti ja esittää sen edelleen kirkkovaltuustolle. Kirkkoneuvoston ohjesäännön vahvistaa lopullisesti Oulun hiippakunnan tuomiokapituli.

Kv päätös: Kirkkovaltuusto hyväksyi kirkkoneuvoston uuden ohjesäännön ja esittää sen edelleen Oulun hiippakunnan tuomiokapitulin vahvistettavaksi. Liiten nro 2.

42 § Aloite/Elvi Virkkala

Seurakuntapastorin viran perustaminen Toholammin seurakuntaan, liite nro 3

Elvi Virkkala esittää 21.11.2019 saapuneella aloitteella, että Toholammin seurakunnan nuorisonohjaajan virka lakkautetaan. Esityksen perusteluissa mainitaan: "..sekä nykyisen että tulevan taloustilanteen, virkarakenteen ja väestön vanhenemisen vuoksi ehdotamme puheenjohtajiston kanssa, että nuorisonohjaajan virka lakkautetaan." Ja että "perustettaisiin seurakuntapastorin virka, jonka ensisijaisena päävastuualueena olisi nuorisotyön hoitaminen ja kehittäminen seurakuntamme strategian mukaisesti."

Toholammin seurakunta on ehdottomasti kahden papin seurakunta toistaiseksi. Mikäli nuorisonohjaajan virka lakkautetaan tai jätetään täyttämättä, on tarpeen perustaa seurakuntapastorin virka Toholammin seurakuntaan, jonka päävastuualueena on kasvatustyö. Muutokset nykyisessä virkarakenteessa ovat toteutumassa lähitulevaisuudessa.

Esitys khra: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että kirkkovaltuusto päättää perustaa seurakuntapastorin viran 1.2.2020 alkaen Toholammin seurakuntaan, päävastuualueena kasvatustyö. Viran vaativuusryhmä on 601. Kirkkovaltuusto esittää Oulun hiippakunnan tuomiokapitulille seurakuntapastorin viran aukijulistamista.

Kn päätös: Kirkkoneuvosto hyväksyi yksimielisesti esityksen kirkkovaltuustolle perustaa seurakuntapastorin virka 1.2.2020 alkaen Toholammin seurakuntaan, päävastuualueena kasvatustyö. Viran vaativuusryhmä on 601. Viran aukijulistaa Oulun hiippakunnan tuomiokapituli.

Kv päätös: Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Virpi Ali-Haapala avasi taustaa asialle pykälän käsittelyn alussa. Tämän jälkeen kirkkovaltuusto kävi laajan ja vilkkaan keskustelun seurakuntapastorin viran perustamisesta 1.2.2020 Toholammin seurakuntaan, päävastuualueena kasvatustyö.

Käydyn keskustelun aikana Heli-Seija Salo teki vastaesityksen kirkkoneuvoston esitykseen. Hänen esityksensä oli, että seurakuntapastorin virkaa ei perusteta, vaan täytetään avoimeksi tuleva nuorisotyönohjaajan virka. Heli-Seija Salon esitystä kannattivat Erkki Kujala, Annikki Salo ja Eero Polso. Käytetyissä puheenvuoroissa ilmaisivat tukensa edelleen vastaesitykselle Minna Lankinen, Eero Polso, Sirpa Jämsä, Katja Rimpioja ja Elvi Virkkala.  Kirkkoneuvoston esityksen kannalla olivat Marketta Similä ja Jouko Koskela. Tämän jälkeen Marketta Similä esitti asian pöydälle jättämistä. Esitys ei saanut kannatusta.

Kirkkoneuvoston esitystä kannattivat Jouni Haaponiemi ja Pirkko Kirsilä.Puheenvuoroissaan Keijo Raitanen ja Jukka Hannula tukivat Heli-Seija Salon vastaesitystä.Yhteenvetona kirkkovaltuuston puheenjohtaja Virpi Ali-Haapala totesi, että kirkkoneuvoston esitykseen oli tullut vastaesitys ja molempia esityksiä oli kannatettu. Kirkkovaltuusto päätti jatkaa asian käsittelyä suorittamalla äänestyksen, jossa kirkkoneuvoston esityksen puolesta äänestävät JAA ja Heli-Seija Salon esityksen puolesta äänestävät EI. Äänestyksen tulos: JAA-ääniä 4 kpl ja EI-ääniä 11 kpl, tyhää - kpl.

Puheenjohtaja totesi äänestyksen tuloksena, että seurakuntapastorin virkaa ei perusteta Toholammin seurakuntaan. Äänestysliite nro 3 a.

43 § Talousarvio vuodelle 2020 sekä toiminta- ja taloussuunnitelma vuodelle 2021-2022, liite nro 4-5

Kirkkojärjestyksen 15 luku 2 §:”Talousarviossa sekä siihen liittyvässä toiminta- ja taloussuunnitelmassa hyväksytään toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kolmeksi vuodeksi. Talousarvio on toiminta- ja taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviovuosi (tilikausi) on kalenterivuosi. Talousarvio sekä toiminta- ja taloussuunnitelma on laadittava siten, että edellytykset tehtävien hoitamiseen turvataan.

Tulojen ja menojen on oltava tasapainossa kolmen vuoden suunnittelukauden tai perustellusta syystä tätä pidemmän, kuitenkin enintään viiden vuoden ajanjakson aikana. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla taseen osoittama alijäämä katetaan ottaen huomioon myös talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu yli- tai alijäämä.

Talousarvioon otetaan tehtävien hoitamisen ja toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Talousarviossa on osoitettava, miten rahoitustarve katetaan. Määrärahat ja tuloarviot otetaan talousarvioon bruttomääräisinä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa

Kirkkojärjestyksen 15 luvun 3 §:n mukaan kirkkovaltuuston on hyväksyttävä talousarvio sekä toiminta- ja taloussuunnitelma viimeistään edellisen vuoden joulukuussa.

 

Esitys, tp: Kirkkoneuvosto käsittelee työntekijöiden laatimat budjettiarviot vuodelle 2020 sekä toiminta- ja taloussuunnitelmat vuosille 2021-2022. Talousarvio vuodelle 2020 sekä toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2021–2022 on laadittava siten, että seurakunnan talous saataisiin tasapainoon tulevina vuosina. Käyttötalouden menoja on vähennetty edelleen. Palkkakulujen/sosiaalikulujen väheneminen on jatkunut. Verotulojen ennustaminen on vaikeaa, koska Kirkkohallituksen antama ennuste poikkeaa merkittävästi tilanteessa 21.11.2019 (toteutuma 657.339/21.11.2019, budjetoitu 772.000 e = 85 % toteutumasta). Kirkkohallituksen arvio vuodelle 2020 verotulokertymänä on 863.000 e. Talousarvioon on varovaisesti arvioitu kirkollisverotuottona 764.000 e. Verhohallinnon ongelmat voivat jatkua vielä ensi vuoden puolelle.

Investointeihin on varattu Lestijärven kirkon katon tervauksen osalta 55.000 e. Kokonaisarvio on 60.000 e. Tervaus suoritetaan keväällä 2020.  Kassavarannon vuoksi talousarvioon on varattu 40.000 euron lainamahdollisuus. Lestijärven kirkon ulkomaalaus on suunniteltu toteutettavaksi vuonna 2022. Tähän haetaan myös erillisenä investointina rakennusavustusta Kirkkohallitukselta.  Hautainhoitorahaston talousarvio vuodelle 2020 sekä toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2021-2022 ovat liitteen nro 10 loppuosassa. Kirkkoneuvosto esittää talousarvion vuodelle 2020 sekä toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille 2021–2022 kirkkovaltuuston päätettäväksi.

Kn päätös: Kirkkoneuvosto esittää talousarvion vuodelle 2020 sekä toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille 2021-2022 edelleen kirkkovaltuuston päätettäväksi. Esitykseen lisätään liitteenä nro 10 a partion toimittama toimintasuunnitelman lisäys.

Kv päätös:Kirkkovaltuusto käsitteli ja hyväksyi talousarvion vuodelle 2020 sekä toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille 2021-2022, liitteet nro 4-5. 

 44 § Talousarvion ylitykset, liite nro 6

Kirkkoneuvostolle esitetään seuraavat talousarvion ylitykset vuodelta 2018 edelleen esitettäväksi kirkkovaltuustolle:

Esitys annetaan kirkkoneuvoston kokouksessa.

Esitys: Kirkkoneuvosto esittää em. ylitykset edelleen kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi.

Kn päätös: Kirkkoneuvosto hyväksyi talousarvion ylitykset ja esittää ne edelleen kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi liitteen nro 12 mukaisesti.  

Kv päätös: Kirkkovaltuusto hyväksyi talousarvion ylitykset esityksen mukaisesti. Liite nro 6.

45 § Rakennusavustushakemus Lestijärven kirkon katon tervaus, liite nro 7

Kirkollisten rakennusten ja muiden seurakunnan toimitilojen rakennusavustusten jakoperusteet muuttuivat vuoden 2016 alusta.

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ylläpito saa uusissa jakoperusteissa aiempaa enemmän huomiota. Seurakuntien on huolehdittava arvorakennuksistaan. Asiantuntijana tässä työssä toimii useimmiten Museovirasto. Suojelemattomien käyttörakennusten ja toimitilojen ylläpitoon myönnettävissä avustuksissa korostetaan aiempaa enemmän taloudellisuutta.

Rakennusavustukset jakautuvat kahteen ryhmään:

- valtion rahoituksesta jaettava avustus

- kirkon keskusrahaston tuki

Valtion rahoituksesta jaettava avustus

Vuoden 2016 alussa tulee voimaan laki valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin. Tällä tarkoitetaan hautaustoimeen, väestökirjanpitoon sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ylläpitoon liittyviä laissa säädettyjä tehtäviä. Kulttuurihistoriallisesti arvokkailla rakennuksilla tarkoitetaan tässä ohjeessa lailla suojeltuja rakennuksia.

Valtion rahoitus koskee kirkkolain tai maankäyttö- ja rakennuslain perusteella suojeltuja kirkollisia rakennuksia kokonaisuudessaan (KL 14 luku 2 §). Rakennusten eri osia ei tällöin erikseen rajata suojeluun kuuluviksi tai kuulumattomiksi. Avustusta voidaan myöntää suojellun kirkollisen rakennuksen korjaukseen, muutokseen ja konservointiin, näiden vaatimiin selvityksiin, suunnitteluun ja valvontaan sekä kirkkopihan, hautausmaan ja sankarihautausmaan käytävien, aitojen ja porttien korjaus-, muutos- ja konservointitöihin. Kirkollinen arvoesineistö, esimerkiksi kirkkotaide ja kirkkosalin sisustus, kuuluu myös tämän avustuksen piiriin.

Kaikki seurakunnat, joilla on hallussaan suojeltuja kirkollisia rakennuksia, voivat hakea valtion rahoituksesta jaettavaa avustusta. Kirkkohallitus voi pyytää Museovirastolta lausuntoa suojeltua rakennusta koskevan avustushakemuksen osalta.

Kirkon keskusrahaston tuki

Kirkon keskusrahaston tuki koskee niitä seurakuntien tiloja, jotka eivät ole suojeltuja. Yleensä avustusta myönnetään olemassa olevien rakennusten korjaamiseen ja muuttamiseen. Avustusta ei myönnetä ulos vuokratun rakennuksen korjaamiseen. Jos kyse on uudisrakentamisesta, seurakunnan edellytetään toimittavan hakemuksensa liitteenä tarve- ja hankesuunnitelman lisäksi ajantasaisen kiinteistöstrategiansa lähivuosille. Tämä on suositeltavaa myös laajojen korjaus- ja muutoshankkeiden perusteluna. Kirkkohallituksella on mahdollisuus pyytää ao. hiippakunnan tuomiokapitulilta lausunto hankkeesta.

Arkkitehtitoimisto Jorma Paloranta Oy/ Kimmo Heikkilä, arkkitehti SAFA, FISE 1533 on laatinut 18.11.2019 työselostuksen Lestijärven kirkon katon tervauksesta ja ulkomaalauksesta.

Esitys, tp: Esitetään kirkkovaltuustolle haettavaksi rakennusavustusta Lestijärven kirkon katon tervaukseen 60.000 euroa. Arkkitehti Kimmo Heikkilä on arvioinut kustannukset 35.000 e (alv 24 %). Niihin on kuitenkin lisättävä puuttuvat suunnittelukustannukset, työnjohdolliset kustannukset ja mahdollinen maadoituksen uusiminen. Tervauskertoja tulee tarkentaa, sillä etenkin katon eteläpuoli on haalistunut huomattavasti. Tervana käytetään aitoa hautatervaa. Seurakunnan taloudellinen tilanne on edelleen rajoittava tekijä investointien suhteen, joten kirkkoneuvostolle esitetään suoritettavaksi ensimmäisenä projektina vuonna 2020 Lestijärven kirkon katon tervaus ja vuonna 2021 Lestijärven kirkon ulkomaalaus. Ulkomaalaukseen haetaan rakennusavustusta erikseen vuonna 2020 taloudellisen tilanteen kartoituksen jälkeen.

Kn päätös:Kirkkoneuvosto esittää yksimielisesti kirkkovaltuustolle rakennusavustuksen hakemista Lestijärven kirkon katon tervaukseen 60.000 euron suuruisena, liite nro 13.

Seurakunnan taloudellisen tilanteen johdosta kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle Lestijärven kirkon ulkomaalausta erillisenä projektina vuonna 2022, johon myös haetaan rakennusavustusta Kirkkohallitukselta vuonna 2021.

Kv päätös: Kirkkovaltuusto hyväksyi kirkkoneuvoston esityksen yksimielisesti ja päätti toteuttaa Lestijärven kirkon katon tervauksen vuonna 2021 ja ulkomaalauksen vuonna 2022 erillisinä projekteina. Lestijärven kirkon katon tervaukseen (60.000 e) haetaan Kirkkohallituksen rakennusavustusta.

46 § Ilmoitusasiat

Kirkkovaltuustolle tiedotetaan seuraavista asioista:

  • arvoesinerekisteri/Haahtelan Basisjärjestelmä Toholammin ja Lestijärven kirkkojen osalta on valmistunut 29.11.2019
  • nuorisotyönohjaaja Jani Heininevalle on myönnetty ero virasta 1.1.2020 alkaen
  • Jani Heininevan lähtöjuhla alustavasti 1.1. ja nuorten juhla 3.1.2020
  • nuorisotyönohjaajan virka jätettiin täyttämättä 26.11.2019 pidetyssä kirkkoneuvoston kokouksessa
  •  
  • rippikoulun paikallissuunnitelma hyväksytty 26.11.2019, tarkastetaan kolmen vuoden välein
  • aluekeskusrekisteriin on pakko liittyä 1.1.2022 mennessä
  • ev.lut. kirkon yhtenäisestä hautaohjelmasta luovuttu toistaiseksi

 

 

Kokous 11.2.2020

5 § Kirkolliskokouksen maallikkoedustajien vaali

Helmikuun 11.päivänä vuonna 2020 toimitetaan hiippakunnassa kirkolliskokouksen maallikkoedustajien ja hiippakuntavaltuuston maallikkojäsenten vaali. Vaaleja koskevat säännökset ovat nykyisen (1993) kirkkolain 23. luvun 13-14 § ja kirkon vaalijärjestyksen 69-86 §:ssä. Yksittäisessä seurakunnassa vaalit toimitetaan kirkkovaltuuston vaalikokouksessa.

Esitys khra: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se kokoontuu suorittamaan em. vaalit 11.2.2020 klo 17.00.

Päätös kn: Kirkkoneuvosto hyväksyi asian yksimielisesti.

Päätös kv: Suoritettiin kirkolliskokouksen maallikkoedustajien vaali, pöytäkirja liitteenä nro 1. 

Valituskielto KL 24:5 nojalla.

6 § Hiippakuntavaltuuston maallikkojäsenten vaali

Helmikuun 11.päivänä vuonna 2020 toimitetaan hiippakunnassa kirkolliskokouksen maallikkoedustajien ja hiippakuntavaltuuston maallikkojäsenten vaali. Vaaleja koskevat säännökset ovat nykyisen (1993) kirkkolain 23. luvun 13-14 § ja kirkon vaalijärjestyksen 69-86 §:ssä. Yksittäisessä seurakunnassa vaalit toimitetaan kirkkovaltuuston vaalikokouksessa.

Esitys khra: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se kokoontuu suorittamaan em. vaalit 11.2.2020 klo 17.00.

Päätös kn: Kirkkoneuvosto hyväksyi asian yksimielisesti.

Päätös kv:Suoritettiin hiippakuntavaltuuston maallikkojäsenten vaali, pöytäkirja liitteenä nro 1. 

Valituskielto KL 24:5 nojalla.

Kokous 27.5.2020

13 § Seurakuntapastorin viran perustaminen Toholammin seurakuntaan

Kappalaisen virka lakkautetaan kappalaisena eläköitymisen yhteydessä. Toholammin seurakuntaan Esitetään perustettavaksi seurakuntapastorin virka 1.1.2021 alkaen toistaiseksi Toholammin seurakunnan strategian toteutumiseksi sekä painopistealueiden tavoitteiden tukemiseksi. Asiasta on johtoryhmän luottamushenkilöiden linjaus 6.5.2020.

Esitys: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että kirkkovaltuusto päättää perustaa seurakuntapastorin viran 1.1.2021 alkaen toistaiseksi Toholammin seurakuntaan seurakunnan strategian toteutumiseksi sekä painopistealueiden tavoitteiden tukemiseksi. Viran vaativuusryhmä on 601. Kirkkovaltuusto esittää edelleen Oulun hiippakunnan tuomiokapitulille seurakuntapastorin viran aukijulistamista niin, että tehtävä voidaan täyttää 1.1.2021 alkaen. Tehtävässä käytetään 6 kuukauden koeaikaa.

Khran muutettu esitys: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että kirkkovaltuusto päättää perustaa seurakuntapastorin viran 1.1.2021 alkaen toistaiseksi Toholammin seurakuntaan seurakunnan strategian toteutumiseksi sekä painopistealueiden tavoitteiden tukemiseksi. Viran vaativuusryhmä on 601. Kirkkovaltuusto esittää edelleen Oulun hiippakunnan tuomiokapitulille seurakuntapastorin viran aukijulistamista niin, että tehtävä voidaan täyttää 1.1.2021 alkaen. Ottaen huomioon ev.lut. kirkossa ja seurakunnassa vallitsevan yleisen tilanteen virka täytetään vuoden määräajaksi ajalle 1.1.2021-31.12.2021 perusteena taloudellinen tilanne ja seurakunnan rakennemuutos. Tehtävässä käytetään kuuden kuukauden koeaikaa.

Kn:n päätös: Kirkkoneuvosto hyväksyi tehdyn muutosesityksen ja esittää sen edelleen kirkkovaltuuston päätettäväksi.  

Kv:n päätös:Kirkkovaltuusto hyväksyi kirkkoneuvoston esityksen ja päätti perustaa seurakuntapastorin viran 1.1.2021 alkaen toistaiseksi Toholammin seurakuntaan seurakunnan strategian toteutumiseksi sekä painopistealueiden tavoitteiden tukemiseksi. Viran vaativuusryhmä on 601. Kirkkovaltuusto esittää edelleen Oulun hiippakunnan tuomiokapitulille seurakuntapastorin viran aukijulistamista niin, että tehtävä voidaan täyttää 1.1.2021 alkaen. Ottaen huomioon ev.lut. kirkossa ja seurakunnassa vallitsevan yleisen tilanteen virka täytetään vuoden määräajaksi ajalle 1.1.2021-31.12.2021 perusteena taloudellinen tilanne ja seurakunnan rakennemuutos. Tehtävässä käytetään kuuden kuukauden koeaika

14 § Esitys kirkkovaltuustolle: toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2019, liite nro 1

Seurakunnan kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä noudatetaan kirkkolakia ja -järjestystä, taloussääntöä sekä soveltuvin osin kirjanpitolakia. Tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelma, tase, rahoituslaskelma ja niiden liitetiedot sekä toimintakertomus, joka sisältää mm. toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen arvioinnin ja talousarvion toteutumisvertailun.

Vuonna 2019 seurakunnan tilinpäätös oli ylijäämäinen vuosikatteen osalta 96 174,33 (ed. vuonna+ 96 707 e) ja poistojen sekä rahastojen muutoksen jälkeen lisäyksen jälkeen 45 433,08 euroa (ed. vuonna + 49 333,45 e).

Toimintatuottoja oli 164 696 e (ed. vuonna 170 243 e) ja toimintakuluja 877 276 e (ed. vuonna 863 569 e).Henkilöstökulujen osuus toimintakuluista oli 52 % (ed. vuonna 54 %). Verotuloja kertyi 852 278 e (ed. vuonna 843 399 e), joista valtionrahoituksena oli 75 816 e (ed. vuonna78 607 e). Toteutuma verotulojen kokonaisosalta 100,5 % (ed. vuonna 99,5 %). Seurakunnan keskusrahastomaksut olivat 63 462 e toteutuma 94,7 %. Toiminta-avustuksina saatiin 15 833 e. Rahoitustuotot ja –kulut olivat 15 520 e. Metsätalouden tuotto oli 26 932 e, josta puun myyntituloja 26 079 e.  Poistoja arvioitiin budjettiin 41 730 e, mutta toteutuma oli 50 741 e. Poistot lisääntyvät tulevaisuudessa, koska koko maalämmön toteutunut nettokustannuserä tulee voimaan 1.4.2020. Siihen luetaan mukaan mahdollinen kirkkohallituksen hiilineutraalisuusavustus. Hautainhoitorahaston loppusumma oli 61 706,02 e (ed. vuonna 60 339,68 euroa). Hoidettavia hautoja oli 188 kpl, joista osa pitkäaikaisilla haudanhoitosopimuksilla. Seurakunta solmii vain kesähoitosopimuksia. Seurakunnan jäsenmäärän kehitys vaikuttaa kirkollisverokertymään. Jäsenmäärä oli 31.12.2019 läsnä olevan väestön osalta 3 329 ed. vuonna 3435 jäsentä.  Ennusteiden mukaan jäsenmäärä laskee myös tulevina vuosina. Yksityiskohtaiset tilinpäätöstiedot ilmenevät tasekirjasta. Liite nro 1.

Esitys:Kirkkoneuvosto

  1. päättää hyväksyä ja allekirjoittaa vuoden 2019 tilinpäätöksen ja antaa sen tilintarkastajille tarkastettavaksi,
  2. ehdottaa, että kirkkovaltuusto vahvistaa tilinpäätöksen ja sen, että tilikauden ylijäämä 45 433,08 euroa kirjataan yli- ja alijäämätilille taseen omaan pääomaan,
  3. ehdottaa, että kirkkovaltuusto päättää vastuuvapaudesta,
  4. oikeuttaa taloustoimiston tekemään toimintakertomukseen ja tilinpäätökseen tarvittaessa pieniä korjauksia ja tarkistuksia.

 

Päätös: Kirkkoneuvosto hyväksyi ja allekirjoitti vuoden 2019 tilinpäätöksen ja antaa sen edelleen tilintarkastajille tarkastettavaksi. Lisäksi kirkkoneuvosto hyväksyi kohdat 2-4 esityksen mukaisesti. Tilintarkastus suoritettiin 8.4.2020 ja siitä on annettu tilintarkastuskertomus, liite nro 2.

Esitys: Kirkkoneuvosto käsittelee tilintarkastuskertomuksen ja esittää kirkkovaltuustolle seuraavat asiat:

  1. hyväksyy toimintakertomuksen (tasekirja) ja tilinpäätöksen vuodelta 2019
  2. vahvistaa tilinpäätöksen ja sen, että tilikauden ylijäämä 45 433,08 euroa kirjataan yli- ja alijäämätilille taseen omaan pääomaan,
  3. päättää tili- ja vastuuvapaudesta.

 

 

Kn:n päätös: Kirkkoneuvosto käsitteli tilintarkastuskertomuksen ja esittää kohdat 1-3 edelleen kirkkovaltuustolle.

Päätös: Kirkkovaltuusto hyväksyi toimintakertomuksen (tasekirja) ja tilinpäätöksen vuodelta 2019. Samalla kirkkovaltuusto haluaa lausua vastuuryhmien panostuksen esille tuomisen korostetummassa muodossa seuraavissa toimintakertomuksissa.

Kirkkovaltuusto vahvisti tilinpäätöksen ja päätti tilikauden ylijäämän 45 433,08 euron kirjaamisesta yli- ja alijäämätilille taseen omaan pääomaan. Kirkkovaltuusto myönsi tili- ja vastuuvapauden vuodelta 2019 tilivelvollisille.

15 § Muut esille tulevat asiat

Keskusteltiin nettikirkon toiminnasta, nuoriso-ohjaajan työviestinnästä ja yleensä viestinnän tehostamisesta.

16 § Ilmoitusasiat

Kirkkovaltuustolle tiedotetaan seuraavista asioista:

  • Kokkolan srkyhtymän yhteinen kirkkovaltuusto on hyväksynyt 23.4.2020 Toholammin seurakunnan liittymisen Kokkolan aluekeskusrekisteriin 1.5.21020 (käytännössä 1.6.2020) alkaen. Kirkkoherra ja talouspäällikkö allekirjoittavat liittymissopimuksen
  • kirkolliskokous on myöntänyt rakennusavustusta 59.723 euroa Lestijärven kirkon katon tervaukseen (anomus 60.000 euroa)
  • valtuuston/neuvoston iltakoulu 27.5. strategian ja painopistealueiden osalta
  • hankintakielto
  • metsäkauppa Junnikkala Oy:n kanssa (28.030 euroa)
  • koronaan liittyvä piispojen ohjeistus seurakunnille kokoontumisrajoitusten vaiheittaisesta purkamisesta 1.6.2020 alkaen
  • hyväksytty kirkkoneuvostossa 13.5. sisäisen tarkastuksen ohjeet, kesätyöntekijöiden opas ja valmiussuunnitelmaan liittyvä hautaustoimen toimintaohje
  • Päätös: Merkittiin tietoon saatetuksi. Lisäksi merkittiin tiedotetuksi kausiraportti 1-4/2020, liite nro 2 ja tuloslaskelma 1-4/2020, liite nro 3.