Tekstin koko: A+ A-

Vanhapappila Lestijärvi

Vanhapappila Lestijärvi

Pappilat

Ensimmäinen Lestijärvellä asunut pappi asui 1787 tiettävästi Kuivaniemessä järven itärannalla kruunun uudistilalla.

Vanha pappila on seurakuntakodin kanssa samassa pihapiirissä. Se on palvellut papin asuntona vuoteen 1959 ja seurakuntakotina kunnostuksen jälkeen vuodesta 1969 vuoteen 1979. Vuonna 1997 vanhassa pappilassa on kaksi pienasuntoa.

Nykyisin vanhassa pappilassa sijaitsee hautauspalvelu ja kukkakauppa.

Vuonna 1788 mainitaan pappilan valmistuneen. Pappilan hahmosta ei ole yksityiskohtaisia tietoja. Pappilan naapuri Myllykankaan asukas asui kuitenkin savupirtissä ja hänen kaksi aittaansa olivat rakennetut pylväitten varaan, jotta ruokatavarat olisivat säilyneet pedoilta. Ensimmäinen pappila ei alkuaan liene poikennut oleellisesti tuon ajan tavallisesta talonpoikaistalosta.

Pappilan hevos- ja vasikkahaaksi kruunu määräsi Sikoniemen ja Sikorämeen alueet pappilan ja järvenrannan välisen asumattomasta maasta. Pappilan pellot olivat Pappilanpuron länsipuolella ja niiden pinta-ala oli 1,5 tynnyrinalaa. Myöhemmin pappilan maat ovat ostojen myötä laajentuneet ja virkatalon nimeksikin on tullut kaupan kautta naapurina olleen uudistilan entinen nimi Myllykangas. Virkatalonoikeudet Myllykangas sai 9.5.1859.

Koska pappilan peltopinta-ala oli varsin pieni harjoittivat eräät papit toimeentullakseen paikallisten asukkaiden kanssa tervanpolttoa (Arwelander) ja nuottakalastusta (Silvius).

Rappiolle päästetty pappila kunnostettiin 1896, jolloin se sai nykyisen hahmonsa. Pappilan talousrakennuksista on jäljellä enää vanha aitta sekä perunakellari.

Myllykankaan virkatalon maista luovutettiin asutustarkoituksiin 54,5 hehtaaria metsää ja 4,4 hehtaaria peltoa, tuparakennus, iso aitta, navetta, karjalato ja riihi. Vastikkeena seurakunta sai valtiolta 16,4 hehtaaria metsää. Pappilan virkatalon maat so Myllykankaan tilan pinta-ala oli luovutuksen jälkeen 103,12 hehtaaria, josta metsää 96,25, peltoa 1,5 sekä joutomaata 5,37.