Käsi, jolla ristikoru,

Jumalanpalvelus on seurakunnan elämän keskus

Oi, kuinka ihana on huonees, Jumala! Minua, Herra suuri, ravitset siellä juuri pyhällä sanallasi. Siis veisaan kiitostasi. Vk 200

Meitä kutsutaan jumalanpalvelukseen, jossa Jumala itse palvelee meitä. Pyhäpäivän levossa on kysymys myös siitä, että me saamme levätä hengellisesti Jumalan tekojen varassa.

Kolmannessa käskyssä sanotaan: "Muista pyhittää lepopäivä!" Katekismus opettaa, että Jumala on antanut ihmiselle sekä työn että levon. Lepoon kuuluu muutakin kuin nukkuminen ja ruumiin lepo. Pysähtyminen Jumalan eteen on lepopäivän syvin tarkoitus. Sanassaan Hän muistuttaa meitä pitämään kiinni niistä asioista, joista Hän on käskenyt pitää kiinni. Jumalanpalveluksesta lähdemme palvelemaan lähimmäisiämme Jeesuksen antamalla voimalla ja esimerkillä. Hän sanoo: "Niin kuin minä olen rakastanut teitä, tulee teidän rakastaa toisianne."

Normaalioloissa Toholammin kirkkoon mahtuu noin 500 kuulijaa ja Lestijärvelle mahtuu noin 220 kuulijaa.

Myös kirkolliset toimitukset; kasteet, avioliittoon vihkimiset ja hautaan siunaamiset ovat jumalanpalveluksia. Ilossa, elämän arjessa ja surussa saamme kokoontua Jumalan kasvojen eteen vastaanottamaan Hänen lahjojaan. Elämä aloitetaan ristin merkin saamisella kasteen hetkellä. Elämä saatetaan ajan rajan yli saman ristin merkin suojissa. Risti on elämän, toivon ja voiton merkki. Se muistuttaa meitä Jeesuksesta ja Hänen rakkaudestaan meitä kaikkia kohtaan.

Jumalanpalvelukset poikkeustilan aikana

Lisätietoja etusivulla.

Messut striimataan edelleen seurakunnan nettisivujen kautta.

Jumalanpalvelukset normaalioloissa

Jumalanpalvelusta vietetään sunnuntaisin ja pyhäpäivisin klo 10 Toholammin kirkossa sekä klo 12.30 Lestijärven kirkossa. 4-5 kertaa vuodessa vietetään perhekirkkoja. 

Ehtoollinen

Ehtoollinen on toinen luterilaisen kirkon pyhistä toimituksista eli sakramenteista. Jeesus itse on käskenyt seuraajiaan nauttimaan leipää ja viiniä hänen muistokseen. Ehtoollinen vahvistaa kasteessa alkanutta hengellistä elämää ja lupausta iankaikkisesta elämästä. Se on yhteyden, ilon ja kiitoksen ateria.

Kuka voi osallistua?

Ehtoolliselle voi osallistua jokainen konfirmoitu kirkon jäsen. Kastettu lapsi voi osallistua ehtoolliselle yhdessä vanhempiensa tai muun aikuisen kanssa. Lapsi voidaan myös vain siunata, jos hän ei halua ottaa vastaan ehtoollista tai ei vielä tunnista ehtoollisen merkitystä.

Lapsen kanssa ehtoolliselle tuleva aikuinen kertoo ehtoollisen jakajalle, annetaanko lapselle siunaus vai ehtoollinen. Lapsi voi myös nauttia vain ehtoollisleivän tai kastaa ehtoollisleivän viinipikariin.

Erityisruokavaliot ehtoollisella

Toholammin seurakunta tarjoaa ehtoollisella ainoastaan gluteenitonta leipää.

Ehtoollisviini on alkoholillista. Mikäli haluaa alkoholitonta viiniä, siitä on hyvä ilmoittaa suntiolle jo ennen jumalanpalveluksen alkua.

Miten toimin ehtoollisella?

Ehtoolliselle polvistutaan alttarikaiteen ääreen tai se otetaan vastaan seisten. Ehtoollista voidaan jakaa kirkkosalissa muuallakin kuin alttarilla.

Ehtoollisleipä eli öylätti annetaan tavallisesti kämmenelle, josta sen voi laittaa suuhun. Jakaessaan leipää pappi lausuu ”Herramme Jeesuksen Kristuksen ruumis, sinun puolestasi annettu.”

Viini tarjoillaan pienistä erillisistä pikareista. Viiniä jakava pappi tai avustaja sanoo ”Herramme Jeesuksen Kristuksen veri, sinun puolestasi vuodatettu.” 

Ehtoollinen voidaan jakaa myös kastamalla ehtoollisleipä viiniin. Se annetaan ehtoollisvieraalle käteen tai suuhun.

Ehtoolliselta lähdettäessä voi kiitokseksi Jumalalle kumartaa alttarille ja tehdä ristinmerkin.

Ehtoollisen vieton aikana lauletaan virsiä tai kuunnellaan musiikkia. Kun kaikki halukkaat ovat käyneet ehtoollisella, pappi lausuu päätössanat ja rukoillaan yhteinen kiitosrukous.